tiistaina, toukokuuta 02, 2006

Otin vähän pohjia - taas

Tämä on pieni tarina siitä, kuinka puikkojen materiaali vaikuttaa käsialaani enemmän kuin puikkojen koko. Kaiken järjen mukaan pienemmillä puikoilla saa aikaan tiheämpää neuletta. Näin olen ainakin antanut itseni ymmärtää. Minä oon varmaan jotenkin epänormaali, koska kolmosen puikoilla tulee kireämpi neule kuin kakkosen puikoilla. Olin ihan varma, että neuloin ensimmäisen sukan kakkosen metallipuikoilla ja niinpä tietysti aloitin toisenkin niillä. Loogista? Iloisesti pistelin silmukoita kerroksiksi kunnes otin ensin neulotun sukan esiin tarkistaakseni meneekö raidat samanlailla. Menee ne. Mutta miksi ihmeessä eka sukka on noin paljon pienempi!? Aikani pähkäiltyäni päädyin siihen, että olinkin tehnyt sen kolmosen bambupuikoilla. Mietinkin, miksi kakkosen metallit tuntuivat niin oudoilta ja luistivat pois neuleesta. Yksi asiaan vaikuttava seikka on varmaan myös se, että lanka on puuvillan ja villan (ja polyamidin) sekoitetta, eikä jousta niin paljon kuin pelkkä villa. Ihme on sekin, ettei ero näy tuossa varsiosuudessa, vasta pohjan sileä neule paljasti tämän kauhistuttavan katastrofin.

Jostain syystä minulla nää sukkajutut menee aina useampaan kertaan, ennenkuin saa parin samanlaisia sukkia. No, Edisonkin onnistui saamaan lamppunsa toimimaan vasta 121. kerralla. Mitä nyt yhdet sukat!

Malli on muuten Fluted Banister Socks, täältä.

1 kommentti:

KirsiÄr kirjoitti...

Heh. Tsemppiä. Meinaatko panna koko sukan uusiksi vai vain teräosan? (minähän luonnollisesti vain oikoisin ja venyttelisin jotenkin pienempää sukkaa...)