Puikot laulaa

Lupasin tehdä sukat valmiiksi Ysi-Veelle huomiseksi, kun koulussa on luistelua. Toisen sukan sainkin tehtyä jo eilen ja tänään sitten hirveellä kiireellä kotiin. Ensin piti tietysti keriä lanka vyyhdeltä ja siihen parhaaksi apuriksi osoittautui tietsikkatuolin käsinojat. Hulinkin täytyi tulla seuraamaan operaatiota, silmä tarkkana se tuijotti koko ajan vyyhdeltä vapautuvaa lankaa.


























Vaikka olen neulonut lähes koko ikäni joitakin pausseja lukuunottamatta, nämä olivat vasta toiset sukat, jotka tein. En tiedä miten olen onnistunut koulussakin välttämään sukkien neulomisen. Tai sitten me ei tehty niitä ikinä. Fyberpatesin lanka oli mukava neulottava, ainoa asia mikä vähän harmittaa on se, että näissä käsinvärjätyissä näköjään voi olla tummuuseroa aikalailla. Vai sattuiko mulle kaksi viimeistä vyyhteä, jotka ei olleet kavereita värjättäessä. Voishan siitä laittaa GetKnittedille jonkinlaisen viestin, eihän sitää koskaan tiedä, jos vaikka saisi vähän hyvitystä. Taitaa olla turhaa kumminkin. No, ei näistä sukista sitä välttämättä huomaa, ja jos huomaa, niin mitä sitten. Hyvät ne on. Huomenna ne pääsevät koeajoon luistelukentälle.